7+1 faktaa hyttysistä

Tässä Tiede-lehden julkaisemat 7+1 faktaa hyttysistä.

1. Äkäisiä lajeja on kaksi

Suomessa elää noin 40 hyttyslajia, joista noin 10 kiusaavat ihmisiä. Suurimmat kiusanhenget ovat Aedes-suvun metsähyttynen, Aedes communis, ja korpihyttynen, Aedes punctor.

2. Vältä Lappia

Mikäli mäkäräiset, hyttyset ja muut verenimijät eivät ole mieleesi, vältä Suomen Lappia. Lapissa esiintyy räkkää, eli kaikenmaailman hyttysten, mäkäräisten ja polttiaisten massaesiintymää, jollaista ei tavata muualla Suomessa. Pahimmillaan hyönteispilvi on niin sakea, että se estää näkemisen ja myös liikkumisen ulkona. Hyönteishattuja ei ole suotta keksitty..

Lapin räkkä syntyy siitä, kun hyttyset kehittyvät rauhassa Lapin lukuisissa sulamis- ja sadevesilammikoissa. Pohjoisessa talvet ovat lumisia, joten hyttysille löytyy runsaasti sikiämismahdollisuuksia. Toinen räkän aiheuttaja on Lapin kesän lyhyys. Kaikki hyönteiset ”heräävät” oikeastaan samaan aikaan.

Syitä räkkään on monia. Ensinnäkin korpi- ja taigahyttyset kehittyvät sulamis- ja sadevesien lammikoissa. Kun pohjoinen talvi on yleensä luminen, soilla, allikoissa ja lampareissa riittää hyttysille sikiämismahdollisuuksia. Toiseksi Lapin kesä on lyhyt, ja kaikki hyönteiset tulevat esiin yhtä aikaa.

3. Hyttysiä riittää koko kesäksi

Hyttyskausi alkaa virallisesti keväällä ilmojen lämmettyä. Ensin heräävät talven aikana aikuisina talvehtineet hyttyset, joilta siis saamme myös ne mukavat ensipistokset.
Samaan aikaan vauvahyttysten munat odottavat kehittymistä erilaisissa vesilammikoissa. Kun hapen määrä lammikoissa kasvaa, munat aloittavat kehittymisensä. Noin 2-3 viikkoa lumien sulamisesta jo ensimmäiset hyttyset ovat lennossa. Juhannukseen mennessä pistävät hyttyset voivat olla jo toista tai kolmattakin sukupolvea.
Heinä- elokuussa ininä lisääntyy kun kaikkien hyttyskantojen aikuisia riittää joka puolelle. Ininä päättyy vasta ensimmäisiin pakkasiin – valitettavasti.

4. Hyttyset viihtyvät hämärässä

Pahin syöjätär, Aedes-suvun hyttyset, viihtyvät päivien kuumimpina aikoina kasvillisuuden seassa, mutta lähtevät hämärän tullessa saalistamaan ihmisverta.

5. Hyttynen suunnistaa lämmön perusteella

Hyttyset löytävät ihmisen hajun, ulkomuodon ja lämmön perusteella. Ne haistavat hengityksemme jo noin 100 metrin päähän. Meistä huokuva lämpö houkuttelee ne paikan päälle 3 metrin etäisyydeltä. Ihmisen verisuonien kohdalle hyttysen ohjaa heidän tuntosarviensa kärjissä sijaitsevat lämpöreseptorit.

6. Hyttynen triplaa painonsa ihmisen verellä

Jos hyttysen ruokailua ei estä, se imee verta noin kaksi kertaa painonsa verran – joskus jopa kolme. Saadakseen moisen määrän mahtumaan elimistöönsä – hyttynen poistaa nestettä samalla nauttiessaan ravintoaan. Käytännössä se tarkoittaa virtsaamista uhrin iholle.
Kun hyttynen on syönyt vatsansa täyteen, se ei enää jaksa lentää, vaan pudottautuu lähes aina lähelle maanrajaa sulattelemaan ateriaansa.

7. Hyttynen puuduttaa

Hyttysenpistoissa on eroja. Jokin hyttynen ehtii imeä vatsan jo puolilleen, ennen kuin uhri edes huomaa hyttystä. Jonkun toisen hyttysen, uhri taas saattaa huomata saman tien.

Piston kivuliaisuuden eroja selittää hyttysten syljen sisältämä puudutusaine. Ilmeisesti joidenkin lajien puudutusaineet ehkäisevät kipua tehokkaammin kuin toisten.

8. Piiloudu massaan

Hyttystä pystyy hämäämään hajujälkeä manipuloimalla. Kun ihmiset kerääntyvät samaan kasaan, ei hyttynen enää löydä yksittäistä uhria. Aina hyttysiä ei kuitenkaan voi välttää. Silloin kannattaa unohtaa huitominen. Kun hengitys kiihtyy ja hiki nousee pintaan, hyttyset oikein riemastuvat.

Lisää kommentti


1 + = four