Olen työskennellyt erään vaateketjuun kuuluvan liikkeen myyjänä jo parin vuoden ajan. Opiskelin teknillistä alaa, eikä se napannut sitten ollenkaan. Aloitin työnteon myyjänä opiskelujeni ohessa, mutta työ vei pian mennessään. Yhtäkkiä huomasin palvelevani asiakkaita ja viikkaavani vaatteita kokopäiväisesti. Luulen, että olen löytänyt unelmieni alan. Rakastan työtäni, koska olen aina pitänyt ihmisistä ja vaatteista. Asiakkaanikin ovat antaneet palautetta, että olen hyväntuulinen ja asiantunteva asiakaspalvelija. Markkinoinnin, kaupan ja myynnin parissa töitä ja hulinaa riittää aina, joten koulunkäynnin jääminen ei harmita. Pidän käytännön työstä paljon enemmän kuin teoreettisesta opiskelusta ja pänttäämisestä.
Joskus mielessäni oli käynyt oman alan koulutuksen hankkiminen, jotta minun olisi helpompi edetä rakastamassani työssä, saada parempaa palkkaa ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia jatkossakin. Olen nuorehko, joten minulla voi olla edessäni huima ura myynnin parissa. Ja opintojen tuomasta lisäosaamisesta ei olisi tosiaankaan haittaa vaikka työskentelisin koko lopun elämääni samoissa hommissa kuin nyt. Nyt uutena vuotena otin itseäni niskasta kiinni ja päätin hankkia paperit taskuun. Tänä vuonna minä ryhdynkin opiskelemaan ja hankkisin liiketalouden perustutkinnon. Minusta tulee siis merkonomi! (more…)